perjantai 27. joulukuuta 2019

Alkusanat, eli tästä se sitten lähtee. Paluu omaan elämääni!

Tämä eka kirjoitus tulee olemaan pidempi kuin muut, koska tässä on alkusanat ja mitä on kuluneiden parin vuoden aikana tapahtunut.

Alunalkaen projekti on sysätty käyntiin jo kauan sitten. Keväällä 2017 kävin asian takia ensi kerran lääkärillä, jolloin minut punnittiin ja keskusteltiin vaihtoehdoista. Painoin huiman 135kg!!! Todella paljon painoa tällaiselle 162,5cm pätkälle. Silloin lääkäri ehdotti, että josko haluaisin laihdutusryhmään. En halunnut mihinkään ryhmään, koska en ole ryhmätyyppiä. Homma jäi sitten siihen.

Uusi yritys keväällä 2018. Eli taas lääkärillä käynti. Olin miettinyt asiaa ja läskeistäni en pääse eroon ilman apua. Vaihtoehdot oli vähissä. Mikäli en mene laihdutusryhmään, en myöskään pääse mahdolliseen mahalaukun ohitukseen. Tuon vuoden jahkailun aikana olin saanut painoni putoamaan 10kg, eli painoin toukokuussa 2018 125kg. Vointi on ihan ok. Nukun hyvin, mutta hikoilen öisin paljon.

Laihdutusrymä, eli ene-dieettiryhmä alkoi syyskuussa 2019. Meitä oli parikymmentä valtavista paino-ongelmista kärsivää henkilöä, mutta oli joukossa alle 100kg painoisia keijukaisiakin. Jokaiselle annettiin tavoie, joka piti saavuttaa. Itsellä se oli  7% pudotus, joka kuullosti isolta määrältä 12 viikon aikana. Ensimmäisellä ryhmän kokoontumisella saatiin paljon materiaalia: pussipirtelöitä, pussikeittoja, valmiita tetroja ja shaker. Ei annettu vaihtoehdoksi eneillä syömällä niukkaenergistä ruokaa, vaan oli dieettivalmisteet ainoa vaihtoehto. Tällaisen käsityksen ainakin sain. Tuo lyhenne ene tulee sanoista "erittäin niukka energinen", eli käytännössä tarkoittaa sitä, että kilokaloreita tulee noin 800 - 1000kcal/päivä. Se ei ole juuri mitään. Suolaa ei saanut lisätä mihinkään, koska suola turvottaa. Vettä piti opetella juomaan. Itselle vesi on ollut inhokki. En vaan saa sitä menemään niin paljon kuin pitäisi, ja nyt pitäisi vähintään 2 litraa/päivä saada juotua. Makuvedet ja kivennäisvesi on vielä isompi inhokki, joten kraanavettä oli opeteltava juomaan. Proteiini! Mun lempiruokaani. Nyt ei proteiinia saanut syödä kuin 20g/päivä, eli raakapainoltaan vähärasvaista kanaa tai kalaa noin 100g/päivä!!! Niukkaenergisiä vihanneksia ja kasviksia sai syödä 500g/päivä.
Pussikeitot ja pussipirtelöt oli itselleni hirvitys. Maku niissä aivan järkyttävä. Keittoihin rouhin reippaasti valkosipulia, että maistui edes valkosipulille ja peittyi pistävä ominaismaku. Pirtelöt maistui sahanpuruille. Onneksi keksin, että kun niitä haudutti jääkaapissa ½ tuntia tai kauemmin, niin se sahajauhoisuus katosi ja ei takertunut kurkkuun. Makuun pystyi vaikuttamaan pikakahvipuruilla. Muuten nuo pirtelöt on tarkoitettu sokerikoukussa oleville. Aivan liian maikeita mun makuuni.
Tuon 12 viikon aikana sain kuin sainkin 11kg kadotettua painoa, eli 114kg oli joulukuun 2018 alussa painoa. Eli 21kg kadonnut painoa ekasta lääkärillä käynnistä!

Lääkärin kanssa keskusteltuani, lääkäri sanoi soittavan helmi-maaliskuun vaihteessa, että josko olen vielä silloin halukas jatkamaan tätä projektia.
Lääkärin kertomalla ajankohdalla tuli puhelu ja projekti nytkähti eteenpäin, eli lähete laitettiin Meilahteen. Sain kuulla samassa ryhmässä olleelta henkilöltä, että ensimmäiset on jo leikattu, ja lähtenyt paljon painoa vauhdikkaasti putoamaan. Elättelin jo toiveita, että oma leikkaukseni olisi keväällä.

Viikko ennen Meilahteen lääkärille menoa piti käydä labrakokeissa. Onneksi paastoa ei tarvinnut olla kuin 10 tuntia. Se oli helppoa. Meilahteen aika oli huhtikuussa 2019. Intoa täynnä menin lääkärille, koska tiesin, että olin saanut painoa putoamaan ja vointini oli hyvä. Terveydenhoitaja punnitsi ja painoa oli tippunut omatoimisella dieetillä 4kg, eli painoin 110kg. Suunta oli pysynyt oikeana. Omaan tapaani rupattelin hoitajan kanssa, ja hoitaja kertoi, että tuskin ennen kesää on leikkausta. Heinäkuussa eivät leikkaa ollenkaan. Itselleni tämä oli iso takaisku. Tiedän, että jokaisen hoitopolku on yksilöllinen, mutta miksi aina minä joudun odottamaan. Lääkäri kutsui huoneeseensa ja siellä oli myös "pian valmistuva lääkäri" jonka läsnäolo piti hyväksyä minunkin. Saihan hän olla. Ei haittaa. Lääkäri aloitti kyselemällä, kuten yleensäkin. Kysyin, että onko tietoa, että koska mahdollisesti voisi olla pääsy leikkaukseen. Kerroin että syksyllä mieheni täyttää 50 vuotta, enkä haluaisi olla juuri silloin leikkauksessa. Sitten alkoikin tykitys! Lääkärin mielestä minulta oli otettu aivan väärät labrakokeet ja niitä oli otettu aivan liian vähän. Dieettini oli aivan väärä. Ene ryhmä oli ollut aivan liian lyhyt. Minulla ei ollut hänen mielestään tarpeeksi motivaatiota tähän projektiin. Siltä istumalta lääkäri väitti mun olevan masentunut. Pillahdin itkuun ja poistuin paikalta.
Noin tunti poistumiseni jälkeen soitti hoitaja perääni ja tuli käsky mennä psykiatrin juttusille masennukseni vuoksi. Masennuksen jota ei edes ollut olemassa.
Kävin juttusilla heti seuraavalla viikolla, eikä psykiatrikaan masennusta todennut. Alakuloinen olin kyllä, mutta hän tuntui kyllä ymmärtävän syyn, miksi näin oli.
Minut laitettiin 5kk "aikalisälle" motivaation puutteen takia ja lisäksi määrättiin psykiatrian hoitajan kanssa käydä juttelemassa 5 kertaa. Sen jälkeen lääkärille uudelleen ja uusi lähete Meilahteen!!! 5kk lisää odotettavaa mielivaltaisen lääkärin takia! Kävin nuo pakolliset käynnit ja hoitaja jokaisen käynnin aikana yritti ympäri puhua, että en menisi leikkaukseen, vaan laihduttaisin perinteisellä tavoin. Kerroin hoitajalle, että se ei tule onnistumaan, koska osaan laihduttaa kyllä, mutta painon hallinnassa on isommat ongelmat. Kerroin myös kaikki riskit, joita leikkauksessa on ja kerroin myös, että ei sekään ole oikotie onneen, vaan saattaa olla, ettei mitään tapahdu, vaikka vatsalaukku ohitetaan. Viiden hoitajakäynnin jälkeen vielä lääkäri terveyskeskuksessa yritti ympäripuhua, etten menisi leikkaukseen. Jälleen kerroin tiedostavani riskit ja tiedän kuinka laihtua ja mitä pitää syödä, mutta ongelma on painon hallinnassa. Ohitettuna hallinta on hallittavissa! Lähete lähti kohti Meilahtea elokuun viimeisellä viikolla!
Lokakuussa 2019 olikin toinen lääkärillä käyntini Meilahdessa. Ensin hoitajalle punnittavaksi. Jälleen oli paino pudonnut. 104kg eli 6kg oli kadonnut painoa. Lääkärin kanssa meni tällä kerralla paljon paremmin. Nyt ei ollut väärä dieetti, ei ollut väärät labrakokeet, vaikka aivan identtiset olivat edelliseen verrattuna. Uniapnea kokeet tammikuussa ja lääkärin soitto tammikuun lopulla. Silloin homma taas ehkä etenee, toivottavasti.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Katumusta

Tänään on joulukuun 28. päivä. Kello on vähän yli 7 aamulla. Takana muutama todella huonosti nukuttu yö. Hikoilen nukkuessa aivan kuin hikoi...